21/12

Aah mua ahdistaa ihan mielettömästi kun en tiedä ruokien tarkkoja kaloreita. Oon niin huono arvioimaan jotain grammoja ja sitten pelkään että laitan liian vähän ja sitten ku laitan varmuuden vuoks reilumman määrän laskuriin niin tuntuu pahalta.
Tänään syöty 1005 kaloria = liikaa. Haluaisin pitää 900 nyt rajana. Päivä meni hyvin mutta illalla kun mun setä tuli käymään niin leivoin pipareita ja söin sitä taikinaa. En onneks kovin paljon mutta silti miksi miksi miksi tyhmä läski. Ainiin ja kahvipöydässä oli pakko ottaa yksi tähtitorttu kun äiti tyrkytti. Onneks kävin shoppaileen ja illalla koiran kanssa lenkillä niin on tullut käveltyä yli 10 000 askelta, ja kännykkä vaittää että' oisin näin polttanut 353 kcal. En kyllä usko. Kävin palauttamassa poikkiksen joululahjan (ainiin, ex..) ja lohdutin itseäni ihanilla maroccanoil-shamppoilla ja smashboxin meikeillä! Ostin kanssa pari paitaa koossa S <3
Oon vähän miettinyt että pitäiskö asettaa jotakin palkintoja laihduttamiselle. Esim kun painan 60kg saisin ottaa vloyymiripset? Täytyy miettiä.
Huomenna kaverin kanssa leffaan. Tiedän jo nyt että pakko ottaa popparia. Kompensoin sitten muista syömisistä. Onneks on iltavuoro, siellä on niin helppo olla syömättä!

Hei rakkaat lukijani. Anteeksi edellinen merkintä (jonka poistin), mutta oli vaan tosi paha olla. Maailman paskamyrsky ei ole mihinkään siitä muuttunut, mutta ehkä asenne ja kyky selviytyä hieman. Oon taas aloittanut laihdutuksen. En muista paljonko painoin kun viimeeksi olen kirjoittanut tänne, mutta tällä hetkelle painoa on 63,9 kiloa. Viikossa pudonnut 2 kiloa! Vaikka äkkiähän se pudotus hidastuu mut oon silti tosi ilonen tästä. Kävin eilen hakemassa kaupasta laihdustuspillereitä, sekä vähän vitamiineja ettei nyt tukka putois päästä. Kaloreita oon syönyt joka päivä joku 1000 vaikka tavoite oiskin vähemmän.... noo vähentelen pikkiuhiljaa että kroppa tottuu. Elämä kääntynyt aivan päälaelleen pitkän parisuhteen (love you babe <3) päättymisen ja siitä johtavan takasin vanhempien luo muuttamisen takia. Tää laihdutus on ainoo mitä pystyn ajattelemaan itkemättä joten fokusoin kaikki energiani siihen.

 Lauantaina on jouluaatto, jolloin aijon syödä sitten jouluruokaa. En halua silloin piinata itseäni miettimällä kalorimääriä, mutta ajattelin jättää sitten suklaat vähemmälle ettei ihan överiksi mene. Ja joulu kestää vain aaton ja joulupäivän, sen jälkeen palaan kuriin! Ajattelin myös että auttaisikohan aaton aattona nestepaastoaminen että mahaan ei sitten mahtuisikaan niin paljon ruokaa, vai seuraako tästä sitten ahmiminen?

 Joulu on kyllä tavallaan aika thinspo. Olen siis kaupan kassalla töissä, ja siis ai että mä nautin katsella kun jo valmiiksi lihavat ihmiset ostavat monta kiloa suklaata, ja mä tiedän että ne lihoo siitä vielä lisää. Samalla mä jauhan purkkaa nälkääni ja painelen salaa kylkiluitani jotka pikkuhiljaa nousee lähemmäs pintaa <3 

Mä oon hullu

Onnistuin ihan parissa päivässä tiputtamaan kilon. Kolme viimeistä päivää olen vain tunkenut ruokaa suuhuni ajattelematta kaloreita, kroppaani, mitään. Oonki sitten varmaan lihonnut kaks kiloa tämän seurauksena, että hienosti meni taas.. Mä oon oikeesti ihan hullu miten mä voin vaan leikkiä että noh jos vaan yks pala pizzaa tai että leffassa kun ollaan niin pitäähän sitä karkkia... Eieieiei!! Miksen vaan ottanut omenaa, miksen vaan ottanut vaan limua leffaan? Eikun oli muka pakko. Mä saatan oikeasti kuolla tähän läskiahdistukseen... Kaikki ihmiset mun ympärillä on niin tietämättömiä. Ne heittää läppää eikä tajua että se satuttaa. Ilman tota karvakasaa tossa lattialla olisin varmaan taas sortunu viiltelemän, mutta kun itkua pukkas, tuli yks lohduttaa. Yks joka ei kysele tai ala jauhamaan jotain omia juttujaan jolla ei oo mitään merkitystä. Nyt on tammikuu, silloinhan kaikki laihduttaa eikö? Minä myös. Tilanne nyt tämä, uus kaloriraja 800, liikuntaa lisättävä (en oo taas liikauttanutkaan persettäni kolmeen viikkoon). Unohdan kaikkien paskanjauhamiset ja keskityn itteeni, mä en tarvii niiden neuvoja, eikä mua oikeesti kiinnosta että miten niillä meni töissä ja kuka niitten tuttavista on alkanu deittaa ja ketäkin. Niin kauan kun mulla on mun perhe, ja mun rakas, mä en tarvii niitä muita. Mulla on kaksi tehtävää tälle keväälle: 1) Laihdu. 2) Valmistu ylioppilaaksi. Mitään muuta en jaksa miettiäkkään. Mites mun ihanuuksilla on sujunut tän mun hiljaisuuden aikana? Joku onnistunu dietissään paremmin kuin minä? :D


Satu